Rekrymessut – kuka hyötyy?

Mikä oikein on suurien rekrytointimessujen syvin olemus? Kenelle nämä konseptit ovat aidosti suunnattu, ja kuka oikeasti raapii hyödyt messukokemuksesta? Rekrymessuista on monella ehkä hieman vanhentunut ja yksinkertainen käsitys, joka ei vastaa sitä kokonaisuutta, mitä nykyaikaiset rekrytointitapahtumat ovat. Onkin aika hieman raottaa rekrymessujen salaperäistä kuorta.

On totta, että rekrytointimessuilta on mahdollisuus saada myös työpaikkoja suoraan. Esimerkiksi ensi tammikuun Contactmessuilla useammallakin yrityksellä on paikkoja tarjolla jo itse messupäivänä. Konkreettinen hyöty pitää kuitenkin ymmärtää pidemmällä aikavälillä. Kuvittele esimerkiksi tilanne, jossa olet käynyt yrityksen ständillä juttelemassa kyseisen firman henkilöstöpäällikölle, ja jättänyt itsestäsi hyvän ja osaavan kuvan. Kun tämä henkilöstöpäällikkö sitten käy lukemattomia kesätyöhakemuksia läpi kuukautta tai kahta myöhemmin, ja huomaa satojen tuntemattomien naamojen joukossa sen yhden tutun, kenen luulet olevan vahvoilla kun hakijoita valitaan haastatteluun?

Yritysten päättäjille juttelun lisäksi rekrytointimessuilta löytyy lukemattomia hyötyjä, jotka kaikki auttavat tulevaa työnhakua, niin kesätöitä varten kuin pidemmälläkin tähtäimellä. Esimerkiksi CV:n kuntoon hiomista varten löytyy niin maksuton CV-valokuvaus kuin CV-klinikkakin. Sen sijaan hieman nykyaikaisempaa työnhakua edistävät erilaiset työpajat, joista mainittakoon vaikka LinkedIn-profiilin optimointiin tähtäävä LinkedIn-workshop. Vielä lisää mielenkiintoa ja vaikeammin mitattivissa olevaa hyötyä messuille tuo Valmiina työelämään –seminaari, jossa lisäarvoa tuovat niin rekrytoinnin ammattilaisten johtama paneelikeskustelu kuin Madventuresista tutut Riku Rantala ja Tunna Milonoffkin.

Työnantajille puolestaan rekrytointimessut näyttäytyvät – paitsi mahdollisuutena rekrytoida suoraan markkinoiden lupaavimpia osaajia – mahdollisuutena rakentaa omaa työnantajabrändiä työntekijöitä eniten kiinnostavaan suuntaan. Suomalaisista työnantajista joka kolmas kokeekin, ettei hakijoita ole riittävästi. Onkin ymmärrettävä, että korkeasti koulutetut ovat ihan oikeasti arvokkaita tekijöitä työntekijämarkkinoilla – vaikkei siltä aina itsestä tuntuisikaan. Siksi myös yritysten on jatkuvasti kilpailtava keskenään siitä, kuka saa leipiinsä kaikkein osaavimmat tekijät.

Employer Branding – vapaasti suomennettuna työantajakuvan kehittäminen – onkin tullut todella keskeiseksi osaksi hyvänä työnantajana näyttäytymistä. Suurin osa yritysten päättäjistä kokeekin, että työnantajakuvalla on merkittävä vaikutus rekrytoinnin onnistumiseen. Rekrytointimessut ovatkin yrityksille yksi tärkeä tapa kehittää omaa työnantajakuvaansa, sillä rekrymessuilla pääsee kätevästi suoraan kontaktiin tulevaisuuden halutuimpien osaajien kanssa. Heille yritykset voivatkin kätevästi promota mielenkiintoisia harjoitteluohjelmiaan, avustaa opinnäyte- tai kesätyöpaikan haussa sekä kertoa, millaista työskentely yrityksessä ihan oikeasti on. Näin työnantajakuvaa kehitetään vastaamaan todellisuutta, ja toivottavasti opiskelijoita kiinnostavaan suuntaan.

Hyvin rakennetusta rekrytointitapahtumasta hyötyvät siis kaikki – niin esillä olevat yritykset kuin messuille saapuneet opiskelijatkin. Tämän vuoksi vanhoja myyttejä rekrytointimessuista olisikin syytä kumota – yleensä rekrymessuilla on ihan suoraan töitä tarjolla, ja vaikka et töitä suoraan messuilta saisikaan, on niistä silti mahdollista repiä irti merkittävää hyötyä. Jos esimerkiksi tunnin messukäynnin avulla saat ammattilaisen toimesta päivitetyn CV:n tai LinkedIn-profiilin, joka poikii useamman kutsun työhaastatteluun, voisi ajan sanoa olevan tehokkaasti käytettyä. Paljon onkin omasta asenteesta kiinni. Jos lähdet messuille aidosti avoimin mielin ja positiivisella fiiliksellä, löydät sieltä varmasti jotain itsellesi hyödyllistä.

Teksti: Juuso Sallinen